Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi

Kuudes, korjattu painos.

WSOY, Porvoo, 1903.

SISÄLLYSLUETTELO.

HUOMAUTUKSIA. Kun useissa kansakouluissa arvatenkaan ei ole varaa hankkia erityistä lukukirjaa n.s. pientenlasten koulua eli kansakoulun kuusiviikkoista valmistuskoulua varten, vaan käytetään niissä samaa lukukirjaa kuin varsinaisessa kansakoulussakin, on tähän luetteloon vinokirjaimilla painettuna kappaleet, jotka tekijän mielestä soveltuvat valmistuskoulussa luettaviksi.

Kun tätä lukukirjaa ei ole aivottu järjestään luettavaksi, ei lukukappaleita ole sovitettu sisällyksen puolesta tarkoin rajoitettuihin ryhmiin. Kuitenkin on pidetty silmällä että ne kappaleet, joilla on sisällysyhteyttä, seuraavat toisiaan. Alla oleva ryhmäjako osoittaa, millä pääaloilla kirjan sisällys liikkuu. -- Luetteloon on myös kappaleen nimen jälkeen sulkujen väliin asetetulla numerolla osoitettu, mitkä kappaleet sopisivat toiseen vuorokurssiin. Mutta kun vuorokurssijakokin suuresti riippuu koulun muusta opetusohjelmasta, ei tämä osoitus pyri olemaan muuna, kuin viittauksena ja ehdotuksena, jota kukin opettaja tarpeen mukaan itsenäisesti muuttakoon.

Runokappaleet ovat tähdellä merkityt.

Satuja, kertomuksia y.m. helppotajuisia kappaleita uskonnollis-siveelliseltä alalta.

Alkulause. 1. Pienelle matkalaiselle.* K. R. 2. Hiiri ja leijona 3. Kyyhkynen ja muurahainen,* muk. P. P. (Lasten Kuvalehti) 4. Korppi ja Kettu. (2) 5. Koira ja sen varjo,* muk. P. P. (Lasten Kuvalehti) (2) 6. Kaksi vuohta. (2) 7. Viisas hiiri 8. Ylpeä härkä. (2) 9. Sokea ja rampa. (Aisopos) (2) 10. Joki ja lähde 11. _Joki_* 12. Susi, vuohi ja kaalit 13. Tattari. Andersen (2) 14. Halonhakkaaja. K. Schmidtin mukaan 15. Lähde. (Kyläk. Kuval. 1881) (2) 16. Tunnon rauha.* Oksanen (2) 17. Oi, jos oisit sydämeni.* J. H. Erkko 18. Adalmiinan helmi. Z. Topelius 19. Se on kovaa. (Lasten Kuval. 1891) (2) 20. Älä heitä kiveä, se ponnahtaa takaisin (englantil. aihe) 21. Pääskyselle.* F. P. Kemell 22. Joudu, kevät.* O. J. (Suomen saloilta V) (2) 23. Tulipalo. (Ruotsin Lärobok f. Folksk.) (2) 24. Kelpo palvelija. (Saksasta) 25. Varo vaatteitasi. (Läseb. för småskolan) 26. Löytö. (Saksasta) 27. Lörpötteiijä. (Saksasta) (2) 28. Karhunnahka. (Saksasta) (2) 29. Ystävällinen vastaanotto (Mau, Kristill. lukuk.) (2) 30. Pieni mierolainen.* U. v. Schrowe 31. Korpi kurjalla kotina.* Kant. 32. Armottoman osa,* Kant 33. Muinaiset ajat paremmat. Kant. (2) 34. Oikeakiitos-uhri. (Mau, Kristill. lukukirja) (2) 35. Herrasmies ja köyhä. (Mau, Kristill. lukukirja) 36. Kiitollinen poika. (Mau, Kristill. lukukirja) 37. Suvilaulu.* Suonio (2) 38. Auringon säde. (Kasvatusopin. San.) (2) 39. Rukous ruumiin ravinnosta.* Kaarlo Hammar (2) 40. Laivapoika. (Ruotsin Läsebok för folksk.) 41. Kunnioita isääsi ja äitiäsi. (Kert. historiasta ja elämästä) 42. Huolellinen tytär. (Mau, Krist. lukuk.) (2) 43. Ken unohtaa meidät viimeiseksi. (Kasvatusopin. San.) (2) 44. Puuvati. (Mau, Krist. lukuk.) 45. Pimiä isoton pirtti.* Kant 46. Vähä ilo emottomalle käestä.* Kant 47. Ohoh kullaista kotia!* Kant 48. Kuva.* P. Cajander (2) 49. Eli Rem. Z. Topelius (2) 50. Erotus. (Lasten Kuval. 1890) 51. Puhu totta. (Saksasta) (2) 52. Rehellinen poika. (Saksasta) (2) 53. Lapsuuden-aikainen muisto. K. R. 54. Töllin aarre.* Alpo Noponen 55. Säästäväisyys ja anteliaisuus. (Mau, Krist. lukuk.) 56. Kymmenen hyvää ystävää. (Lasten Kuval. 1887) (2) 57. Huolellisesti. (Lasten Kuval. 1887) 58. Rehellinen työ. (Lasten Kuval. 1893, De ungas tidn. 1902) 59. Toisin ennen, toisin eilen.* Kant 60. Puhtaus. (Osittain Alpo Noposen muk.) (2) 61. Vaarallinen varas. (De ungas tidning, 1902) (2) 62. Mitä et koskaan kadu. (Kasvatusop. San.) (2)

Luonnon alalta.

63. Karhu. (Ruotsin Läseb. för folkskolan muk.) 64. Suksimiesten laulu.* Suonio 65. Ilves. (Dahlström, Naturhist. läsebok) (2) 66. Susi. (Ruotsin Läsebok för folkskolan) 67. Hukka, karhu ja repo. (Satuja ja Tarinoita) 68. Kissa ketun palvelijana. (Satuja ja Tarinoita) (2) 69. Harakka, varis ja kettu. (Satuja ja Tarinoita) (2) 70. Kyöstin metsästys. K. R. 71. Käki. M. v. Wright'in muk. 72. Lintuselle.* J. L. Runeberg. 73. Suomen salossa.* Yrjö Koskinen 74. _Varpunen_* Suonio (2) 75. Syksytoiveita.* Oksanen (2) 76. Talven aika. K. R. 77. _Lumisateella_* Suonio (2) 78. Unen tullessa.* J. Mustakallio (2) 79. Toukokuulla.* K. R. 80. Kauneinta metsässä. Z. Topelius 81. Kevätlaulu.* U. v. Schrowe (2) 82. Kevät* J. T. Granlund 83. Sinikaunokki.* J. H. Erkko (2) 84. Niittypuro.* J. H. Erkko (2) 85. Keväällä.* Irene Mendelin 86. Kuluu ikä laulamattaki.* Kant. (2) 87. Mipä paimenten olla.* Kant. 88. Paimenen pyhä.* J. Mustakallio 89. Luoja tietää, sinä et.* Olli Wuorinen (2)

Kansan elämästä.

90. _Kärsivällisyys_* J. L. Runeberg 91. Mökin poika.* J. L. Runeberg 92. Makkonen. Sara Wacklin (2) 93. Korpiemme raivaajille.* Onni Joutsen (Suomen saloilta IV) (2)

Talven ja joulun aikaan liittyvää.

94. Iloinen tarina jäniksestä ja pojasta. Juhani Aho. (2) 95. Haltijan joululahjat. Juhani Aho 96. Jouluaamu. E. Aspelin'in muk.

Suomen luontoa, maata ja kansaa koskevaa.

97. Suomen luonto. K. F. Ignatiuksen muk.

98. _Kirkkovenheessä_* P. J. Hannikainen (2) 99. Punkaharjusta.* (Olli Kymäläinen) 100. Savolaisen laulu.* Oksanen (2) 101. Salomaa.* P. Cajander 102. Sylvia linnun laulu kesäpäivänä Kangasalla. Z. Topelius 103. Puijon mäki. (Suomen Kuvalehti) (2) 104. Suomi kaunis.* K. G. T. (Suomen saloilta IV) 105. Uudenmaan saaristossa. K. Suomalainen 106. Vaasan marssi.* Z. Topelius 107. Karjalan marssi.* P. J. Hannikainen 108. Laulu Suomessa.* Jaakko Juteini (2) 109. Ruhtinaalle.* F. M. Franzén 110. _Virsi kotimaan puolesta_* Suonio 111. Suomelle.* P. Cajander (2) 112. Kansalaislaulu.* J. H. Erkko (2) 113. Tuo kerta rajalle rauha.* Kant 114. Suomen kansan sukulaiset 115. Vieraalla maalia.* 116. Antti sedän pakinoita. K. R. 117. Poika Sammatista. Z. Topelius (2) 118. Uuno Cygnaeus. K. R. 119. Torpan pojasta kuvanveistäjä (Lasten Kuval. 1892) 120. Laula, laula, veitoseni.* Kant. (2) 121. Maamme.* J. L. Runeberg 122. Jos ma lauluille rupean.* Kant 123. Omat on virret oppimani.* Kant 124. Sananlaskuja 125. Kalevalan kertomuksia: (2) I. Väinämöinen II. Ilmarinen III. Lemminkäinen IV. Sota sammosta ja Väinämöisen soitto.* (Elias Lönnrot, Kalevala, lyhen, laitos) 126. Väinämöisen sanoja.* Kant 127. Runolaulaja.* P. Cajander (2) 128. Helsinki. K. R. (2)

Maantietoon liittyvää.

129. Matkakuvauksia. K. R. I. Nykyajan kulkuneuvoista II. Suomessa III. Venäjällä IV. Saksanmaa V. Sveitsi VI. Ruotsissa 130. Moskova ja Kreml. (Kyläk. Kuval. 1885) (2) 131. Tanskanmaa. (Ruotsin Läsebok f. Folksk:n muk.) (2) 132. Lontoo. (Ruotsin Läsebok f. Folkskolan) (2) 133. Käynti Neapelissa ja Vesuvius-vuorella (Kasvatusop. San) (2)

Raamatun historiaan liittyvää.

134. Pyhä maa. (Ruotsin Läseb. för Folkskolan) 135. Kristinuskon leviäminen. Waaranen (2)

ALKULAUSE.

Kun "toisesta lukukirjasta" tuli uuden painoksen julkaiseminen tarpeelliseksi, oli luonnollista, että sitä oli mahdollisuuden mukaan korjattava ja uusittava sekä siten koetettava saada se nykyisiä vaatimuksia vastaavaksi. Oppikirjakomitean viittausten mukaan on tämän uuden painoksen toimittamisessa pidetty silmällä, että se tulisi entistä enemmän soveltumaan ylempien kansakoulujen I ja II vuosiosastolle ja liittymään oppilaiden ajatus- ja harrastuspiiriin näillä asteilla. Moniaita kappaleita, joille ei samanaikuinen opetus vielä tarjoa mitään yhtymäkohtia, on poistettu; niin esimerkiksi muutamat maan- ja luonnontiedolliset kuvaukset, joiden aiheet kansakoulujen nykyisen opetussuunnitelman mukaan tulevat vasta ylemmillä osastoilla esille. Sitäpaitsi on jätetty pois muutamia muitakin raskaampia lukukappaleita. Sijalle on koetettu saada sellaista, mikä olisi oppilaiden kehityskantaa vastaavampaa ja muutenkin paremmin liittyisi muuhun samanaikuiseen opetukseen, --varsinkin uskonnollis-siveelliseen ja oman maan luontoa ja kansaa koskevaan. -- Mitä kappaleiden järjestykseen ja ryhmitykseen tulee, viittaamme siinä suhteessa sisällysluetteloon. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että lukukappaleita yleensä luettaisiin kirjan järjestyksessä, vaan että niiden lukemisjärjestys suunniteltaisiin sen mukaan, kuin muu samanaikuinen opetus, kouluelämä, vuodenajat y.m. tarjoavat edellytyksiä niiden käsittelemiseen. Täten lukukappaleet pääsevät valaisemaan ja vahvistamaan sitä, mikä oppilaiden tajunnassa kulloinkin on etualalla. Ja poikkeamista kirjan järjestyksestä vaatii myös luettavan tekstin jakaminen vuorokursseiksi, jommoisia kansakouluissamme nykyään lukemisenkin opetuksessa pidetään tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. -- Mitä lukukappaleiden käsittelemistapaan tulee, pyydän siinä suhteessa viitata allekirjoittaneen ja H. Niemen toimittamassa "Äidinkielen opetusopissa" annettuihin ohjeisiin. -- Kirjan ulkoasua on myös koetettu uudessa painoksessa saada selvemmäksi, välttämällä liian pientä ja tiheätä painosta; kuvia on siihen hankittu, mikäli on ollut mahdollista kirjan hintaa suuresti korottamatta.

Tekijä rohkenee toivoa, että tapahtuneet korjaukset ovat olleet "toiselle lukukirjalle" eduksi ja että sen siten sallittanee osaltaan kansakouluamme edelleen palvella.

Jyväskylässä Heinäkuulla 1903.

Tekijä.

1. Pienelle matkalaiselle.

_1. Pien' on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan; silm' on kirkas, hohtavainen viel' on puna poskillaan. Minne, minne käy sun tiesi, pieni, reipas matkamiesi?

2. "Kouluhun" sä vastaat mulle, toivon hymy kasvoillas. -- Käyös siis, ja Herra sulle Olkoon siellä oppaanas. Ahkeruuteen aikas käytä, isän, äidin toiveet täytä!

3. Rinnassasi asukohon onnen riemu lapsuuden Olkoon sielus templi, johon henget astuu hyvyyden! Jotta toiminnoitas yhä johtais Herran tahto pyhä.

4. Säännön tiedän taatun, vakaan, "Rukoile ja työtä tee!" Tiedot, taidot, sen mä takaan, siten sulle aukenee, tunnossasi rauha säilyy, puhtautta silmäs päilyy.

5. Ja kun kerran koulustasi astut elon taistohon, kunto sull' on povessasi, voimakas käs'vartes on, taitosi myös käytät varmaan kunniaksi maasi armaan._

2. Hiiri ja leijona.

Kuumana puolipäivän hetkenä oli leijona laskeutunut puun varjoon lepäämään. Silloin tuli siihen joukko hiiriä. Ne kiipesivät leijonan päälle, juoksivat ja telmivät sen pinnalla. Leijona heräsi tästä, julmistui ja otti yhden hiiristä kiinni. Kun tämä ei huomannut mitään pakenemisen mahdollisuutta, pyysi se leijonalta monin kerroin anteeksi epäkohteliaisuuttaan, sekä huomautti sille samalla, ettei eläinten kuninkaan arvolle soveltuisi suuttua niin pieneen eläimeen. Leijona leppyi ja päästi hiiren vapaaksi.

Joku aika sen jälkeen tapahtui, että sama leijona, metsässä kuljeskellessaan, joutui metsästäjän verkkoon, josta se ei voinut irti päästä. Se rupesi nyt kaikin voimin kiljumaan. Kun hiiri sen kuuli, riensi se sinne ja nakerteli verkon rikki, joten leijona pääsi vapauteensa.

3. Kyyhkynen ja muurahainen.

1. Kerran juoda pikkaraisen teki mieli muurahaisen. Hänpä järvehen kumartui, mutta sinnepä kupertui. Oli onneksi lähellä kyyhky lehdon liepehellä. Tämä kuivan oksan otti sekä järvehen pudotti. Näinpä onneton pelastui, kalan vatsasta vapahtui.

2. Toisen kerran pensahissa oli kyyhkyjä vahissa linnustaja pyssyinensä. Tuli kyyhky poikinensa. Pyssy kääntyi kyyhkysihin, muurahaisten ystävihin. Mutta silloin muurahainen ei ollut hitahanlainen: juoksi ampujan kädelle, oli purra sen verelle. Ampujan käsi värähti, laukaus metsähän tärähti.