Sininen lintu: Satunäytelmä

WSOY, Porvoo, 1921.

PUVUT.

TILTIL: Peukaloisen puku: punaiset polvihousut, lyhyet, siniset liivit, valkoiset sukat, kengät vaaleata nahkaa.

MITIL: Punahilkan puku.

VALO: Hame kuutamon värinen: se on vaaleata kultaa, jossa välkkää hopeata; kiiltäviä harsoja ikäänkuin säteitä. Tyyli on uuskreikkalaista tai englantilais-kreikkalaista Walter Cranen tai myös empiren tyyliin. -- Solakka vartalo, paljaat käsivarret j.n.e. Päässä on hänellä otsaripa tai kevyt kruunu.

HALTIJATAR. BERYLUNE, NAAPURIN VAIMO. BERLINGOT: Satujen kerjäläishaltijattaren tavallinen puku. Ensimäisessä näytöksessä tapahtuva prinsessaksi muuttuminen voidaan jättää esittämättä.

ISÄ TIL, ÄITI TIL, ISO-ISÄ TIL, ISO-ÄITI TIL: Puvut sellaiset, jommoisina ne tavataan Grimmin satujen kuvauksissa halonhakkaajista ja saksalaisista talonpojista.

TILTILIN veljet ja sisaret: Puvut muunnoksia Peukaloisen puvuista.

AIKA: Ajan tavallinen puku: laaja viitta, musta tai tummansininen; valkoinen, pitkä parta, viikate ja tuntilasi.

ÄIDINRAKKAUS: Puku jotenkin samanlainen kuin Valolla; hienoja, mahdollisimman valkeita ja läpikuultavia huntuja niinkuin kreikkalaisissa veistoksissa. Helmiä ja kalliita kiviä, niin loistavia ja niin paljon kuin halutaan, kun ne vain eivät riko kokonaisuuden puhdasta ja hienoa sopusointua.

ISOT ILOT: Niinkuin tekstissä on huomautettu, tulee niillä olla loistoisat viitat, väreiltään sekä hieno- että herkkävivahteiset; niissä tulee ilmetä ruusun puhkeaminen, veden väreily, aamuruskon sini j.n.e.

KODIN ONNET: Erivärisiä viittoja tai myös talonpoikain, paimenten, halonhakkaajain y.m. pukuja, mutta ihannoituina ja sadullisesti sovellettuina.

SUURET ONNET: Ennen muuttumista komeita ja raskaita, punaisella ja keltaisella kirjaeltuja viittoja, suuria ja paksuja jalokiviä j.n.e. Muuttumisen jälkeen: kahvin tai suklaanruskeita ihokkaita, jotka saavat ajattelemaan ruskeapukuisia tanssinukkeja.

YÖ: Väljät, mustat vaatteet, joihin on siroteltu kullalle välkkyviä tähtiä. Huntuja, tummia unikukkia j.n.e.

NAAPURIVAIMON PIKKU TYTTÖ: Valkoinen ja loistelias tukka, pitkä, valkoinen hame.

KOIRA: Punainen hännystakki, valkoiset housut, kiiltokengät, kiiltonahkahattu; puku yleensä muistuttaa englantilaista herrasmiestä.

KISSA: Musta, helyillä koristettu ihokas.

Näiden molempien päät saavat muistuttaa hiukan vastaavien eläinten päitä.

LEIPÄ: Pashan komea puku. Tummanpunainen, kullalla kirjaeltu, laaja silkki- tai samettipuku. Suuri turbaani. Turkkilainen käyräsapeli. Suunnaton vatsa, punaiset ja tavattoman pulleat posket.

SOKERI: Silkkipuku, eunukkien puvun tapaan; puoleksi valkoinen, puoleksi sininen, muistuttaakseen sokeritopan käärepaperia. Haareminvartijan päähine.

TULI; Punainen pusero, helakanpunainen, välkkyvä viitta, jonka sisusta on kullanvärinen. Erivärisiä liekkejä muistuttavia töyhtöjä.

VESI: Puku on sinertävä tai sinisenvihertävä, paikoitellen läpikuultava, ikäänkuin se olisi tehty vetenä vuotavasta harsosta; uuskreikkalaista tai englantilais-kreikkalaista tyyliä, mutta laajempi ja valahtelevampi. Tukka joko kukkia tai vesiheiniä tai kaislaa.

ELÄIMET: Puvut kansallispukuja tai maalaispukuja.

PUUT: Pukujen värit eri vihreätä tai puiden runkojen mukaista; lisänä on lehtiä tai oksia, joista ne tunnetaan.

KUVAELMAT.

ENSIMÄINEN KUVAELMA (I näytös): Halonhakkaajan tupa.

TOINEN KUVAELMA (II näytös): Haltijattaren luona.

KOLMAS KUVAELMA (II näytös): Muistojen maa.

NELJÄS KUVAELMA (III näytös): Yön linna.

VIIDES KUVAELMA (III näytös): Metsä.

KUUDES KUVAELMA (IV näytös): Esiripun edessä.

SEITSEMÄS KUVAELMA (IV näytös): Hautausmaa.

KAHDEKSAS KUVAELMA (IV näytös): Esiripun edessä.

YHDEKSÄS KUVAELMA (IV näytös): Onnien linna.

KYMMENES KUVAELMA (V näytös): Tulevaisuuden valtakunta.

YHDESTOISTA KUVAELMA (VI näytös): Jäähyväiset.

KAHDESTOISTA KUVAELMA (VI näytös): Herääminen.