Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä

1. Haminan kadettikoulussa. Soldanien ja Lukanderien suku. -- Ulrika Soldan. -- Pappi Erik Lukander venäläisten vankina. -- Saelanin koulussa. -- Kadettikoulu. -- Halu antautua taiteilijaksi. -- Uusi päällikkö. -- Tutkinnot.

2. Insinööriopistossa Pietarissa. Tulo Pietariin 1838. -- Aatelisrykmentissä. -- Esittely suurruhtinas Mikaelille. -- Insinööriopistossa. -- Harrastusta maalaukseen ja kemiaan. -- Paraatissa Mars-kentällä ja Talvipalatsissa. -- V:n 1840 muistojuhla ja promotsiooni Helsingissä. -- Matka Petäjävedelle.

3. Insinööriupseerina Dünaburgissa. Sietämättömiä oloja. -- Valtion varas. -- Kaipausta parempiin oloihin. -- "Tahtoisin oppia ajattelemaan." -- Lohduttava kirje isälle. -- Alakuloisuutta ja sisällisiä taisteluita. -- Onnuz ja Ahriman. -- Vänrikki August Tavaststjerna. -- Frans Liszt. -- Käynti Afzeliuksen luona Wendenissä. -- Siirtyminen Pietariin.

4. Apuopettajana Sota-akatemiassa. Keltussa. "Koko maailma näkyy hymyilevän minulle." --- Toimet Sota-akatemiassa. -- Ystäväpiiri: Soldan, Cygnæus, Löfström, Kommonen. -- Isän kuolema ja hautaus. -- Koti Lappeenrannassa. -- Ilo ulkomaan matkasta. -- Vapautus suuresta vankilasta. -- Onnetonta rakkautta.

5. Opintomatka Saksassa 1847-48. Lähtö Pietarista. -- Tapaa Snellmannin Berliinissä. -- Mietteitä Suomen tulevaisuudesta. -- Sairautta ja alakuloisuutta. -- "Sydänjuuret ovat katkenneet." -- Magdeburgin tuomiokirkko. -- Gosslar. -- Tulo Giesseniin ja Justus Liebig, -- Työskentelyä laboratoriossa. -- Selontekoa Liebigin metoodeista. -- "Louis Philippe ist entflohen!"

6. Vallankumous 1848. Vallankumous Pariisissa ja Berliinissä. -- Mielentila ennen Pariisiin lähtöä. -- Selonteko ulkonaisista ja sisäisistä syistä matkalle lähtöön. -- Kammo palata Venäjälle. -- Vallankumouksen vaikutukset Giessenissä. -- Taakka omalletunnolle.

7. Matkalla vallankumoukseen. Frankfurt am Mainissa Metternichiä etsimässä. -- Rothschild ei osta vekseliä. -- Arvostelua Suomen oloista. -- Neustadtissa tohtori Freyn luona. -- "Seidler, Bürger aus Neustadt." -- Liberté, egalité, fraternité. -- Eräs henkiheimolainen. -- Strassburgissa Gutenbergin patsaan ääressä. -- Tulo Pariisiin.

8. Pariisissa. Pariisin vetovoima. -- "Au premier en descendant du ciel." -- S.A. Hedlund. -- Edustajakammarin piiritys. -- Paraati Marskentällä. -- "Pyhä totuus ihmisen vankin tuki." -- Sanomalehdet. -- Ei sanaakaan Suomesta. -- Pariisilainen ja suomalainen. -- Innostus alkaa hälvetä. -- Velvollisuuksien ristiriita. -- On menetellyt väärin. -- "Alkaa toinen sisällinen maailma selvitä." -- Lähtö Pariisista.

9. Pakolaisena Norjassa ja Ruotsissa. Lontoossa. -- Myrskyssä Pohjanmerellä. -- Ringerikessä. -- Vallankumous päättynyt idylliin. -- Arbogassa ja Strömsholmissa. -- Hakee turhaan tointa. -- Saa väliaikaista työtä Guldsmedshyttanissa. -- Päättää lähteä Ameriikkaan.

10. "_Filosoofi Soldan_." Kirjeitä Hedlundille. -- "Rohkea sana voimasta." -- Tulo Tukholmaan. -- Ei uskalla jäädä sinne. -- Eldgarnissa. -- Lähtö Ameriikkaan. -- Helsingörissä.

11. Atlantinmerellä. Päiväkirja merellä. -- Hänen rukouksensa. -- "Strauss ja Ullman." -- Straussin oppi nerosta. -- Mietteitä Jumalan olennosta. -- Jumalan immanensi. -- Ulos Atlantille. -- Jumalan persoonallisuudesta. -- Delfiinejä. -- Luonnosta Atlantilla. -- Pahoja unia. -- Luonnontutkija. -- Luonnonihailija. -- Ihana yö ja aamu. -- Valaskaloja. -- Suunnitelma suureen teokseen. -- Turskan ongintaa New-Foundlandin matalikolla. -- Sandy hook. -- Tulo Ameriikkaan.

12. Ensimmäiset vuodet Ameriikassa. Ensimmäinen päivä Ameriikassa. -- Etsii turhaan työtä New-Yorkissa. -- Opettajana Newarkissa. -- Arvostelua Ameriikan oloista. -- Ikävyyttä ja alakuloisuutta, -- Jatkoa mietteihin merellä. -- Ystäviä Filadelfiassa. -- Fredrika Bremer. -- Kemianopettajana Cambridgessa. -- Jenny Lind. -- Keksintö. -- Perustaa tehtaan. -- Lähtee Pennsylvaniaan.

13. Pennsylvanian hiilimailla. Tamaquassa. -- Luonnon helmassa. -- Henry ja Benjamin Kline. -- "Toinen Paganini." -- Bostonissa. -- Jatkuvia maanmittaustöitä, -- Filadelfiassa.

14. Viimeiset vuodet Ameriikassa. Tohtori Enderlinin perheessä New-Yorkissa. -- Myy maitopatenttinsa. -- Kesänvietto George-järvellä. -- "The Geology of Pennsylvania." -- Asettuu Pottsvilleen. -- Naimapuuhia. -- Aarniometsissä. -- Saa kutsun palata Suomeen. -- Loppuvaikutus Ameriikasta.

15. Kotia kohti. Uudelleen Atlantin yli. -- Uuden ajan airueita. -- Saapuu Düsseldorfiin ja tapaa sisarensa. -- Uutisia Suomesta. -- Huviretki Sveitsiin. -- Asettuu Gööteporiin. -- Hedlund, Rydberg ja Meijerberg. -- Tapaa Cygnæuksen. -- Kysymys Cygnæuksen siirtymisestä Ruotsiin. -- Kirjoittaa kirjasen "Valokaasusta ja sen käyttämisestä". -- Keksintö kaasun käyttämisestä keittiöissä. -- Armohakemus. -- Tulo Turkuun. -- Helsingissä. -- Tapaa äitinsä Uuraassa. -- "Itkin kuin pieni lapsi." -- Vanha koti Lappeenrannassa. -- Tanssiaiset.

16. Isänmaata palvelemassa. Herännyt Suomi, -- Kiireisen työn aika. -- Opettajana Saelanin reaalikoulussa. -- Jäsenenä komiteassa "Suomen hyväksi." -- Helsingin uusi kaasulaitos. -- Matka Lappiin. -- Mietteitä kansan valistamisesta. -- Kuvitettua lukemista kansalle. -- "Tervanpoltosta Suomessa." -- Käynti Lontoon maailmannäyttelyssä 1862, -- "Miksi on maamme niin köyhä?" -- jäsenenä kansakoulukomiteassa v. 1862. -- Vastalause ja arvostelua harhaan joutuneesta sivistyssuunnasta maassamme. -- Rahapajan perustaminen. -- Suomen pankin setelit.

17. Teos, joka ei valmistunut. Miksi ei teoksesta mitään tullut? -- "Streng ist Kühle, doch die Pflicht ist strenger." -- Filosoofinen käsikirjoitus-kokoelma. -- Teoksen ohjelma. -- Kirje Viktor Rydbergille. -- "Sinne se meni.".

18. Mietteitä uskonnosta ja siveys-opista. Uskonnon synty. -- Uskonto ja Siveellisyys. -- Onnellisuuden oppi. -- Sielun kuolemattomuus. -- Siveys-oppi ja sen sovittaminen oinaan elämään.

19. Mietteitä kansallisuuskysymyksestä. Patriotismi ei ole ehdoton siveellinen aate. -- Kansallisuusaate vielä vähemmin, -- Kirjeenvaihtoa Viktor Rydbergin kanssa. -- Kansallisuusaate voi johtaa heikomman sortoon. -- Katkoff oli hegeliläinen. -- Mietteitä kieliriidasta. -- Valta ei ole oikeutta. -- Polemiikkia Z. Topeliusta vastaan. -- "Sijaa aatteille." -- Hengen jalous. Loppu.

Esipuhe.

Tämä teos on tarina miehestä, jonka koko elämä oli aatteille omistettu, pyhitetty alinomaiselle pyrkimiselle oikeuteen ja totuuteen. Se on selonteko siitä, miten tämä mies -- August Fredrik Soldan oli hänen nimensä -- kaikissa vaiheissaan ja vastuksissaan, kaikissa taisteluissaan, kärsimyksissään ja kiusauksissaan koetti pitää puhtaiden periaatteiden lippua levällään ja puristaa sen tankoa rintaansa vasten vaikeimmissakin vastatuulissa.

Hän kuoli helmikuun 5 p:nä 1885.

Alan tämän kuvauksen hänen elämästään mainitsemalla hänen kuolinpäivänsä siksi, että hän eläessään lienee ollut suurelle osalle silloista sukupolvea yhtä tuntematon kuin hän oli minullekin. Vasta risti hänen nimensä päällä sanomalehtien muistokirjoituksissa saattoi tämän nimen silmieni eteen. Vasta nuo muistosanat luettuani selvisi minulle, että oli mennyt manalle mies, joka tavallaan oli ollut merkillisimpiä maassamme. Selvisi hetkeksi ja unohtui taas, unohtui minulta ja arvatenkin suurimmalta osalta niitä, jotka hät'hätää olivat sanomalehtensä lukeneet ja heittäneet sen pois.

Sattuma on tehnyt, että tämän miehen nimi myöhemmin tuli kaikumaan korvissani; että hänen elämänsä vaiheet ja hänen elämänsä työt herättivät uteliaisuuttani ja että minä niihin tutustumalla sain luoduksi itselleni yhä selvemmän ja tarkkapiirteisemmän kuvan hänen luonteestaan kaikkine ominaisuuksineen ja omituisuuksineen. Kun mies elää aikansa mukana niin monipuolisesti kuin Aug. F. Soldan teki, on hänen elämänsä myöskin heijastusta ajan elämästä, tehden sen kuvaamisen siten kahta huvittavammaksi.

Soldanin elämänvaiheet olivat suomalaisen miehen vaiheiksi harvinaisen kirjavat, hänen lahjansa tavallista suuremmat, hänen harrastuksensa mitä monipuolisimmat. Hän oli sotilas, kemisti, taiteilija, keksintöjen tekijä, teknikko, virkamies ja ennen kaikkia filosoofi. Hän oli saanut kasvatuksensa Haminan kadettikoulussa, vietti vuosia insinööriupseerina Venäjällä, sai valtiolta matkarahan valmistuakseen kemian professoriksi sota-akatemiassa, antautui innolla tähän tiedemiehen työhön Giessenissä Saksassa, heitti yhtäkkiä kaikki ja matkusti vallankumoukseen Pariisiin v. 1848. Tahtomatta ja voimatta palata enää Venäjälle, päätyi hän, harhailtuaan pakolaisena Norjassa ja Ruotsissa, Ameriikkaan, jossa oli opettajana, maanmittarina ja insinöörinä, ja teki siellä erään tärkeän keksinnönkin. Saatuaan v. 1859 luvan palata Suomeen otti hän vilkkaasti osaa siihen aikaan heränneihin isänmaallisiin harrastuksiin kotimaassaan, perusti ja rakensi rahapajan ja oli sen ensimmäinen johtaja. "Filosoofi Soldan", jolla nimellä häntä silloin tällöin on nähty mainittavan, jätti jälkeensä vielä tavattoman runsaan kokoelman filosoofisia käsikirjoituksia.

Hänen ulkonaiset vaiheensa ja toimensa, niin merkilliset kuin ovatkin, eivät kuitenkaan ole yksin vaikuttaneet siihen, että olen ryhtynyt hänen elämän-tarinansa esittämiseen. Viehättävintä, jännittävintä ja opettavinta ovat hänen elämässään sen sisälliset taistelut ja kärsimykset, hänen sisäinen eetillinen kehityksensä, hänen harrastustensa puhtaus ja vilpittömyys, hänen pyrkimisensä totuuden omistamiseen ja sen sovittamiseen omaan elämään. Semmoisena kuin olen oppinut hänet tuntemaan kirjeistä, päiväkirjoista, muistoonpanoista ja filosoofisista käsikirjoituksista, seisoo hän edessäni kuin perikuvana kansallisen luonteemme parhaista ominaisuuksista, jotka niin moninaisesti esiintyivät henkisen suuruutemme ajan etevimmissä miehissä.

Eihän hän tosin ollut mikään suuri mies, jos häntä töittensä näkyvien tuloksien vaa'alla punnitaan. Mutta jos miestä mitataan myöskin sen mukaan, mihin hän pyrkii, mitä hän tahtoo saada aikaan, niin on Soldaninkin paikka merkkimiestemme kuvastossa varma.

Tämä hänen elämäkertansa on siis tavallaan hänen hyvän tahtonsa historia ja on se tässä esitetty sillä vakaumuksella, että tällaiset hyvän tahdon miehet, jahka heidän tarkoituksensa kerran tulevat tunnetuiksi, voivat viedä maatansa ja kansaansa eteenpäin yhtä paljon tai ainakin mitata sille sen tulevaisuuden tietä yhtä selvästi kuin nekin, joiden on ollut onni suotuisissa oloissa luoda näkyvämpiä tuloksia elämänsä työllä.

1.

Haminan kadettikoulussa.

Soldanien ja Lukanderien suku. -- Ulrika Soldan. -- Pappi Erik Lukander venäläisten vankina. -- Saelanin koulussa. -- Kadettikoulu. -- Halu antautua taiteilijaksi. -- Uusi päällikkö. -- Tutkinnot.

Soldanien suku on vanhaa laajaa karjalaista perua.

August Fredrik Soldanin isä oli ruununvouti Lappeen kihlakunnassa Karl Gustaf Soldan, syntynyt v. 1782 Putikon sahalla, jossa isä Erik Soldan oli sahanhoitajana. Myöhemmin oli Erik Soldan nimismiehenä Uukuniemellä. Erik Soldanin iso-isän veli Hans H. Soldan (synt. 1686, kuoli. 1758) lepää haudattuna Mikkelin vanhan sakastin lattian alla. Hän näyttää olleen vanha karoliini, koska hänellä kerran kirstua avattaessa oli kädessä sotilashansikkaat "à la Charles douze". Suvussa kulkevan tarun mukaan, jonka luotettavaisuutta kuitenkin on mahdoton todistaa, ulottuvat suvun juuret aina ristiretkiin saakka. Giessenissä ollessaan tapasi Soldan näet siellä erään Soldan nimisen tohtorin, jolla oli samallainen sinetti, puolikuu ja kolme tähteä, kuin se, joka oli Suomen Soldaneillakin kulkenut polvesta polveen. Tämän tohtori Soldanin mukaan olisi Soldanien kantaisän pitänyt olla eräs turkkilainen Sadok Selim Soldan eli Sultan, joka tuli kristityksi Jaffassa 1305 ja kuoli Brakhanassa 1338. Miehellä oli ollut 11 poikaa, joista erään nimi oli August, ja joka oli pappi -- kuoli 1394.