Kolme miestä matkalla Kertomus Juhanin, Tuomaan ja Simeonin pikaretkestä pyramiideille

I. Lähtö Helsingistä. -- Pikku huomioita ravintolavaunussa. -- Kotimaalle hyvästi ja kiitos. II. Mieluinen hämmästys. -- Huolestunut ruotsalainen ja huoleton englantilainen. -- Harun al Rashid, Giajar ja Mesrur. III. Ruusu ja kukkanen. -- Skandinaavista ruokakulttuuria. -- Silmäys jäiselle ulapalle. -- Ahvenanmaan asia ratkaistu. IV. Vanhan Ruotsin tunnelmia. -- Kevät-aamu Tukholmassa. -- Eräs kulttuuritutkimuksen haara. -- Aamiainen Oopperakellarilla. V. Timanttien punnitsemista ja suomalaisten nimien lausumista Turkin konsulaatissa. -- Pikku kokemuksia ruotsalaisista. -- Hänen Majesteettinsa seurassa eteenpäin. VI. Liikunnon mysterio. -- Aamuisia näkyjä Etelä-Ruotsissa. -- Skånen peltoja. VII. Politiikkaa ja murkinapakinaa. -- Rügenin liitukallioita. -- Sassnitzin tunnelmia ja temppeleiden torneja. VIII. Tyynen elämän ylistyslaulua. -- Saksan varallisuus ja nousukyky. -- Suomalaisten suhteet saksalaisiin. -- Eräs, joka aikoi äänestää puolalaisia. IX. Suomen ja eräiden muiden valtakuntain lähetystöissä Berlinissä. -- Aamiainen Kempinskissä ja kuinka muuan nuori pari sitä söi. -- Museoissa käynnit. X. Pakinaa ja huomioita metsistä ja pelloista. -- Saksin vuorimaassa. -- Tutuhkossa ilmapiirissä. -- Viini- ja humalaviljelyksiä. XI. Pragin hajuja ja ihmisiä. -- Tshekkiläisten uusi suojeluspyhimys ja heidän kielikiihkonsa. -- Pikkuhuomioita. -- Vanha synagoga ja sirunen historiaa. -- Kolme omituista edeskäypää. XII. Passikokemuksia. -- Tuntematon Suomi. -- Tshekkiläisessä kirjakaupassa. -- Narodny Listy'n toimituksessa. -- Tshekkiläisessä pankissa. XIII. Gulliverit ja Lilliputit. -- Itävallan tulli. -- Masennuksen valtakunta. -- Suuret rahalaukut. -- Yötunnelma Wieniin tullessa. XIV. Päivä Wienissä. -- Herr Fiaker. -- Rahaa paaleittain. -- Yleinen elämän ilme. -- Bella gerant alii. -- Elintarvepulia ja hintoja. -- Ravintolamoraalia. -- Juoppouden harvinaisuus. -- Pyhän Tapanin tuomiokirkko ja goottilainen kirkkotyyli. -- Gretchenin rukous. XV. Matka Buda-Pestiin. -- Unkarin kieltä ja unkarilaista matkaseuraa. -- Klári de Pap, hänen veljensä ja juutalainen kulassi. -- Unkarilaisten onnettomuus. -- Näkyjä Unkarin tasangolta. -- Velvollisuudentuntoinen junailija. -- Balaton-järvi. -- Ystävällisiä neuvoja. XVI. Ilta Hungaria-hotellissa. -- Yleisön upeus. -- Mustalaissoittokunta, sen kokoonpano ja soitto. -- Tokaji Szamorodni-viini ja sen synty. -- Tonava tähtien valossa. XVII. Suomalaisten suosiminen. -- Hunyadi Janos ja unkarilaisten maailmanhistoriallinen suurtyö. -- Budan vanhoja taloja. -- Kruunauskirkko. -- Unkarilaisten malja. XVIII. Matka Szegediin. -- Unkarin maisemia ja unkarilaista seuraa sekä keskustelun aiheita nykyhetkellä. -- Rajakansain Europalle tekemä palvelus. -- Uusi Itävalta-Unkari. -- Paprikaa kuivataan. XIX. Szegedissä. -- Paikkakuntien erikoishajut, paprikan ja valkosipulin yhteiskatku, paprikaguljashi ja "salamit" -- Kävelyä kaupungin puistossa. -- Ravintolaelämää ja korttipeliä. -- Lausunto mustalaisista. XX. Szegedin torilla. -- Unkarilaisia emäntiä ja maalaistavaroita. -- Matka Szabadkaan. -- Serbialaisten puuhia. -- Szabadka, Jugoslavian suurin kaupunki. -- Käynti saunassa ja rikkaan lesken hautajaiset. XXI. Matka Belgradiin ja serbialaista matkaseuraa. -- Vanhan rouvan puheliaisuus ja kohteliaisuus. -- Serbialaisten loistavat ominaisuudet ja jalot periaatteet. -- Serbialaisten arvostelu unkarilaisista ja turkkilaisista. -- öisiä matkatunnelmia. -- Kuningas Pietari. XXII. Tulo Belgradiin, passitarkastus ja valittava kantaja. -- Ensimmäisiä kokemuksia kaduilla. -- Tunnustus hotellien portinvartijoille. -- Kuinka paikat Belgradin-Konstantinopolin pikajunaan hankitaan. -- Näkyjä kaduilla ja arveluja sivistystasosta. XXIII. Kun Simplon-expressiä odotettiin. -- Hotellin portieri Jugoslavian tulevaisuudesta. -- Kissannaukujaiset ja näkyjä asemalla. -- Bulgarialainen runoilija ja expressin vaunupoika. -- Pikajunan yleisöä ja sen elämää. -- Mr. Rowleigh. XXIV. Moravan laakso. -- Maanviljelysnäkyjä ja pajupuita, Maritsan laakson nähtävyyksiä. -- Ensimmäisiä tukkilaistunnelmia. -- Tulo Konstantinopoliin. XXV. Herra Jacques Bennado. -- Kiihkeä ja äänekäs katuelämä. -- Katukaupustelu ja huutoreklaami, kantajat. -- Galatan silta ja näköalat sieltä; eri ihmistyyppejä. -- Turkkilaisnaiset. -- Turkkilaisten esiintyminen ja heidän tyyneytensä. -- "Sulttaanin äidin moskea". -- Huomioita Stambulista. XXVI. Sofian kirkko. -- Vaikutus ulkoapäin. -- Kupoolijärjestelmän tarkoitus ja pyhäkön sisustavaikutus. -- Justinianuksen ja Teodoran aika, ja kuinka temppeli rakennettiin. -- Mohammed Valloittajan verisen käden merkki. -- Hikoavapylväs. -- Hippodromi, "siniset" ja "vihreät", Nikakapina, ja Teodoran uljuus. -- Delfoin kolmijalka. -- Teodosiuksen obeliski. XXVII. "Uponnut palatsi". -- Melanderin historian pätevyys. -- "Anatolisch-selbstverständlich!" -- "Jumalallisen rauhan kirkko" janitsharimuseona; näiden historiaa. -- Aimée Dubuc de Rivery'n harvinainen kohtalo. -- Montako janitshaaria voi päivässä hirttää kahteen puuhun? XXVIII. Turkkilainen kahvi ja kuinka sitä valmistetaan. -- Therapian kaupunki ja veneretki Bosporolla. -- Rumeli Hissar. -- Katuelämää Perassa myöhään illalla. XXIX. Ententen sotilaat. -- Venäläiset pakolaiset ja heidän kurjuutensa. -- Avustuspuuhat ja säälin turtuminen. -- Moskovia-ravintola ja sen tarjoilijattaret. -- Kumoon ajanut troikka ja uudet ruhtinaat. XXX. Turkkilaisten taide. -- Egyptiläinen ja Suuri basaari. -- Kreikkalaisen kauppiaan luona. XXXI. Turkkilaisten asuinrakennukset. -- Sulttaanin ellntarvelaki. -- Lampaanliha. -- Ajurit. -- Konstantinopolin vanhat muurit. Jedi Kulé eli "Seitsemän tornia", Kultainen portti ja "Turkin keisarin kuva", vankikopit ja "verikaivo", Top Kapu eli "Tykkiportti" ja Konstantinopolin valloitus. -- Kahrié-moskea ja sen vanha pappi. -- Mohammed III:n hauta. XXXII. Käynti Kultaisella sarvella. -- Wrangelin laivasto. -- Vanha turkkilainen upseeri ja hänen mielipiteensä kreikkalaisista. -- Turkkilainen sotilas. -- Piastereitten voima ja hra Bennadon viimeiset palvelukset. -- Lähtömeteli laiturilla. -- Iperohi-laivan matkustajat. -- Dardanellit ja Gallipoli. XXXIII. Tenedos-saari. -- Keskustelua kreikattaren kanssa. -- Politikoivia kreikkalaisia. -- Lesbos ja Mytilinin idyllejä. -- Viimeinen mohikaani. -- Musiikkia Sapphon ja Erinnan haudalla. XXXIV. Smyrnan satamassa. -- Maihin pääsy kielletty. -- Kreikkalaiset lähtevät rintamalle. -- Chios ja Kapudan pasha. -- Matkustava italialainen. -- Tutkimus meritaudista. XXXV. Pireuksessa. -- Klassillisen nimistön käyttöä. -- Ensi vaikutelma Atenasta. -- Tulo Akropoliille. -- Parthenonin tyylin perusajatus. -- Akropolis nykyhetkellä ja sen hävityksen vaiheita. -- Akropoliin tunnelma. XXXVI. Olympeion ja katkenneet pilarit. -- Lähtö Ismene-laivalle ja odotus siellä. -- Abessiniaan matkustavat saksalaiset vapaaherrat, romanialainen rouvashenkilö, amerikalaiset missit, Indian kreikkalainen y.m. -- yhteensä yksitoista kansallisuutta. -- "Vähän jumalaton protesti". XXXVII. Illanviettoa kansainvälisessä seurassa ja tyyppejä siitä. -- Ahkera puuseppä. -- Onneton lapsi. -- Vihdoinkin merelle. XXXVIII. Kretan saarella. -- Chanian tasanko ja kaupunki sekä pikkunäkyjä sieltä. -- Kretalaisia kansantansseja. -- Romaniatar ja leijonanmetsästäjät törmäävät yhteen. -- Isänmaallinen juhlahetki. -- Etevä ravintoloitsija. XXXIX. Mielipiteemme kreikkalaisista. -- Kreikkalaisia patriootteja. -- Kuvaus hinduista ja japanilaisista. -- Afrikan ranta. -- Valaistuksen väri ja räikeys. -- Aleksandrian satama ja maihinnoususeikkailuja. XL. Hotelli. -- Maa, jossa ei tarvitse pelätä sadetta. -- Katuelämää arabialaiskortteleissa. -- Hautajaiset. -- Serapeum, Pompejuksen pylväs ja katakombit. -- Kirkkoisä Kyrillus. -- Egyptin pumpuli. -- Häät. -- Mehemed Ali. -- Pääskyset. -- Kuningaspalmu. -- Eläintarha ja peipposet. -- Englantilaisviha. XLI. Egyptiläisessä laulukahvilassa. -- Orkesteri, laulajatar, kappaleen esitys ja yleisö. XLII. Egyptiläisnaisen huntu. -- Ovatko egyptiläiset erikoista "kansaa"? -- Europalaisia liikemiehiä. -- Matka Kairoon, huomioita kastelulaitoksista, viljelyksistä ja kylistä. XLIII. Tie pyramiideille. -- Elämän ja kuoleman vastakohta. -- Keopsin pyramiidi. -- Elämän arkipäiväisyys beduinin ja kameelin edustamana. -- Sfinksi. -- Hyvästit kuoleman kentälle. XLIV. Kairo ja päivä siellä. -- Troopillista kasvullisuutta. -- Kairon museo, Ramses II:n ja muiden faraoiden muumiot. -- Basaari, naisten lihavuusryyti, parfyymi ja ambrasavukkeet. -- Egyptin naiset, monivaimoisuus. -- Salaperäisiä viittauksia. -- Muhamettilaisia ylioppilaita. XLV. Kana, varis, harakka, varpunen, lammas, sika, aasi ja hevonen. -- Eläinrääkkäys ja tunteettomuus etelämaissa. -- Erilaisia pukumuotoja. -- Hampaitten kulta. -- Muodin mukaiset silmälasit. XLVI. Brindisi. -- Apulian viljelyksiä. -- Apenninien poikki räntäsateella, vuoristonäkyjä. -- Solernon lahti. -- Napoli. -- Käynti Pompejissa ja kuvitelma sen hävityksestä. -- "Santa Lucia". XLVII. Napolista Romaan. -- Pietarin kirkko. -- Paavalin kirkko. -- San Pietro di Vincoli ja Michel Angelon "Moses". -- Santa Maria della Vittoria ja Berninin "Pyhä Teresa". -- Vatikaanissa. -- Sikstiniläinen kappeli. -- Forum Romanum. -- Colosseum. -- Katakombit. -- Kaksi kallisarvoista Roman hautaa. XLVIII. Makaroonin syöntiä: -- Rautatiematka Rivieralla. -- Thomas Cook & C:o. -- Englannittaria. -- Marseille. -- Cette. -- Narbonne. -- Tie pystyyn Cerebièressä. -- Perpignan. -- Saksankielen harrastusta. -- Parisiin. XLIX. Tanssiva Europa. L. Mona Lisa. -- Lasten leikkiä. -- Naisten paratiisi. -- "Kulttuuri". -- Toivotus Ranskalle. LI. Vihan valta Europassa. -- Kölnin tuomiokirkko. -- Saksalainen "humoristi". -- Vihdoinkin kotona.

I.

Lähtö Helsingistä. -- Pikku huomioita ravintolavaunussa. -- Kotimaalle hyvästi ja kiitos.

Leikattiin maaliskuun 12 p. 1921.

Tänä päivänä, kello 5,15 i.p., oli kolmen matkatoveruksen määrä aloittaa kauan suunniteltu pikaretki etelän maille, kevättä ja korkeaa aurinkoa vastaan, seuduille, jotka lapsuudesta saakka ovat olleet verhoutuneina mielikuvituksen ihannoivaan, satuhohtoiseen autereeseen. Ja kun lähtö sitten todellakin tapahtuu ja ero omaisista sekä kotikaupungista jättää sydämeen kaipuun kipeyttä, tuntee yhtäkkiä, kuinka paljon ihmiselle on kallista: kaikki se, mikä jää, ja kaikki se, mikä on edessä. --

Haikein mielin vaelsi Simeoni näinä minuutteina Helsingin asemalle, sillä vaikka suuren maailman näkeminen houkutteleekin, on kuitenkin kaikki kotiin jäävä niin kallista, että siitä täytyy suorastaan riistäytyä irti. Vanhanaikaisesti suuteli ja syleili hän vaimoansa ja pikku tytärtänsä, jotka ikävissään ja itkuaan pidätellen seisoivat siinä hiukan noloina ja hämillään, kuin ällistyneinä, että nytkö se pelätty matka sitten alkoi. Tällaiset tunteet eivät kuitenkaan ehtineet saada mitään suurempaa sijaa, sillä viereltä kuuluva, toisen matkatoverin, Juhanin, karski ääni ilmoitti, että nyt on mentävä vaunuun, koskapa rautatiehallituksen ilmoittama laillinen lähtöhetki rupeaa olemaan käsissä. Ja niinpä vaihdettiin viimeinen silmäys, jätettiin asemasillalle eräitä pareja sieviä suomalaisia naissilmiä, annettiin veturin hihkaista ja nykäistä vaunut liikkeelle, ja niin alettiin vakaasti ja järkähtämättömästi mennä jyskyttää Turun kuuluisaa kaupunkia kohti. Kolmas matkatoveri, jykevä Tuomas, oli matkustanut sinne jo edeltäpäin, yhtyäkseen "retkueeseen" vanhassa Auran satamassa.