Jaakkoo lähti Pariisihi...: Kuvaus Pariisin olympialaiskisoista v. 1924

Suamen kansa valmistuu Pariisin kisoohin. Mäkin lähren — — Läpi Saksan me reissathan. Perliinis. Pariisia kattelemas. Pariisin Punaases Myllys. Pelit alkaa. Keihäänheitto ja 10,000 juaksu. Viisiottelu ja estejuaksun alku. Kuula meni plöröksi, mutta 5000 alku oli komiaa kattella. 400 m. juaksu. Nurmen kunnianpäivä. Kymmenottelu. 3000 m. joukkuejuaksu. Se 10,000 murtomaajuaksu. Kolmiloikka. Viästinjuaksut. Kiakonheitto. Maratoni. Loppusoitto.

SUAMEN KANSA VALMISTUU PARIISIN KISOOHIN.

Antverppenis meni jo kyllä hyvi, mutta ku takaasi tultihin, nii Suamen poijat putiivat nyrkkiä plakkaris amerikkalaasille jotta:

— Orottakaa jänkit, vai te täs meinaatta pullikoora Suamen tasavaltaa vastahan! Olkaa nii isoja ja rikkahia kus tykkäättä ja komjasta taloosta kotoosi, mutta hyvät pitää olla värkit, jos meinaatta meille viälä Pariisis pärjätä — —

Niin meirän poijat pää vääräs kirrastivat takaasitulles, vaikka Pihkala koitti olla häräs ja sanua jotta:

— Älkää herrantähre puhuko tuallaasia ja sanoko jotta sivulliset kuuloo. Me saamma olla kovasti tytyvääsiä ku nuanki hyvi meni! Se meni oikiastansa paljo paremminki ku m'olin uskaltanu toivuakkaa. Kattokaas sitä voi sattua vahinkoja ja kaikellaasia onnettomuuksia, eikä sitä yhtää tiärä kuinka sitä — —

— No tiätää sen, älä yhtää koitakkaa — — Nirrin me otamma pois amerikkalaasilta Pariisis, se on vissiä se — —

— No, jos otattaki, mutta pitäkää eres mölyt mahasnanna ja suu knapis, jottei ne saa tiätää, mitä me meinaamma. Emma suinkaa me oo ruattalaasia, jokka aina etukäthen lyäävät kaikki mailman kansat lauralta ja sitte saavat kiittää laupiasta taivasta jos niille sattuu tipahtamhan johnaki lajis jokin palkinto. Kyllä ne silloo hoilaa jotta:

»Een lyysande seeger för svenska färger idaag! — Voor venska Petteson tuu priljant under stormande piifall treetje priise i hopp opp!»

(Loistava voitto Ruattin färiille tänä päivänä! Meirän ruattalaane Pettesoni otti timantinkirkkahasti myrskyävin suasionosootuksin kolmannen palkinnon pystyhyn hyppäämises.)

Niin kirjootethan Ruattin sanomalehris suurilla tuuman korkuusilla puustavilla, mutta kuka ensimmääsen palkinnon vei, — siit'ei puhuta mitää. Ja jos sanothanki, nii johnaki lopus ja nii piänellä präntillä, jottei tahro saaraa selvää suurennusklasillakaa jotta:

— 1 p. Mäkkäkkyle, Finlant.

Pihkala päätti pontevan puheensa Antverppenistä palaaville urheelijoollemma näillä' sanoolla:

— Koska näin on asianlaita ruattalaasten kans ja ottamalla huamiohon, jotta ryssät on vain selkhän antamista varte, niin emmeköhän voi yhtyä runoolijan sanoohi jotta: Ruattalaasia emmä ole, ryssiksi emmä koskaa tule, siis olkaamme suamalaasia — olympialaasiski!

— Se on oikee! — huuti heti Perttilän-Masa, joka kans siinä sakis oli. — Joka sitä vastahan sanoo, sille klupua kalloho!

Ja nii se tuli yhtehööseksi päätökseksi, jotta pirethän suu kiinni ja ruvethan treenaamahan heti Pariisin olymppialaasia varte kaikes hiljaasuures. Ei puhuttu paljo, puhistihin vai. Kankahat kumaji, mettät kahaji ja maantiät pöläji ku meirän poijat truiskiivat murtomaata pualtahyssyä ja täyttä vauhtia n'otta sinitti. Sitä tehtihin pari vuatta ja sitte syksyllä, ennenku Pariisihi lährettihin, alaattihin oikee se viimmeene voitelu. Nurmen-Paavoki lähretettihin Ruattihin koittelhon sen Viiren kinttuja vähä ennakolta, ku ne ruattalaaset nii kovasti trossasivat sen pualesta. Viire oli voittanu Kööteporin kisoos, ku ei Nurmi ollu siälä, ja ruattalaaset kehuuvat sen Viiren olevan ny parhaas kunnos. — Sanoovat jotta meirän Paavo ei töhri enää yrittääkkää Viiren kans, häviääs ku potaska — —

No Paavo pantihin sitte koittamhan ja se ilmootti piruuttansa ruattalaasille etukäthen jotta: