Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle

Hakkaa päälle! Suoria sanoja. Lipun juureen. Tulkaa Jääkärit! Pois ryssät! Alas punakaartit! In memoriam -- Kapteeni Jacobsson! Oululaiset lähtevät. Kaatuneen viime tervehdys. Suomi sodassa. Perä-Pohjolan sotamarssi. Kansan tuomio. Muuan Kauhavan poika. Vapaussoturin valloituslaulu. Rintamalta tultua. Lapuan Lauriloille, Vapauden Ristin Ritareille. Sota ja rakkaus. Pohjalaisen kynäsoturin tervehdys Karjalan armeijakunnalle. Pääsiäisaatto Antreassa. Pääsiäisvirsi tulilinjoilla. Imatra sodassa. Suomi suureksi Viena vapaaksi!

Hakkaa päälle!

(Nuotti: Nouse riennä... t.m.s.)

Hakkaa päälle Suomen Poika! Nyt on ryhtis rynnistää! Kuulat kirmaa. Pommit roikaa, Tykit julmat jyräjää! Yksi laulu, yksi taulu Suomen sorrot soinnuttaa.

Hurman henget Helsingistä Vihan vimmaa vyöryttää, Verihurtta veljeksistä Enää saa ei ystävää. -- Surma heille! Pettureille! Sitten nähdään mitä jää.

Anarkismin mustat voimat Villinneet on veljesmaan, Siltasaaren kurjat soimat Hekkumoivat herruuttaan. Bolshevikki -- ryssäin klikki Murskaks täytyy musertaa.

Jos oot suora suomalainen Vala vanno kirkas tää: Nousta ei voi Suomen maine, Jos ei nouse kansan pää. Siksi lyömme! Siinä työmme. Siksi täytyy tärskyttää.

Hakkaa päälle karski kansa, Nyt on hetkes heilahtaa! Ensi kerran oikeuttansa Orjajoukko kurkoittaa, Nyrkki rystyyn! Suomi pystyyn! Siinä tunnussana maan.

SUORIA SANOJA.

(Marraskuun punapäiviltä.)

Häpeä peittää Pohjolan maan, Verinen veljes-saasta; Isien haamut haudoissaan Huutavat Tuonen maasta: Suomalainen, Suomalainen, Mitä tehnyt sä oletkaan?

Verihurtan vieraan hampahisiin Sinä tahdoit veikkosi syöstä! Venäläisen kurjan kuolaimiin Sinä nousit yrmyjes yöstä: Suomalainen, Suomalainen, Mitä tehnyt sä oletkaan?

Sun rikoksesi on raskaampi Kuin itse sen laatua arvaat. Nykypolven henkiset hedelmät On tulevaisuudessa karvaat: Suomalainen, Suomalainen, Mitä tehnyt sä oletkaan?

Saman sorretun lapsina synnyinmaan Meill' yhteinen on vihamiesi. Vaan sulle -- laumasta lahjottu -- Ei pyhä ole kotiliesi: Suomalainen, Suomalainen, Mitä tehnyt sä oletkaan?

Tähän asti ma Sinuun luottanut oon, Kun laulu se meill' oli sama, Mut nyt mun uskoni horjuvi pois: Olet noitien nostattama! Suomalainen, Suomalainen, Mitä tehnyt sä oletkaan?

Tätä häpeän tahraa ei pyyhitä pois: Ennenkuin on sukusi uusi -- Voi milloin, milloin se syttyykään Suomen _itseys_-joulukuusi? -- Suomalainen, Suomalainen, Mitä tehnyt sä oletkaan?

Oulu 22/11 17.

LIPUN JUUREEN.

(Ensimäisiä nostatusrunojamme.)

Eikö tällä kansalla ole selkärankaa? Kuinka kauan se hankaa ja hankaa? Kuinka kauan me kärsimme tätä: Kavaltajain kaunaa ja möyrinätä, Pohjolan raakaliston räiskinätä, Venäläisvaltaa ja häpeätä? -- Kuinka kauan?

Tälläinenkö siis valtio vapaa? Täynnänsä täristystä, henkistä rapaa? Suomi? -- Runojen kultaama kansa? Tahallaan tallaten aarteitansa? Yhäti yrmien heikkouttansa? Väärin viljellen vapauttansa? -- Kuinka kauan?

Koko maailma myrskynä ympäri riehuu. Koko Europa etsii, kaatuu ja kiehuu. Titaanit taivaita jyristävät. Kääpiöt nyrkkejä heristävät -- Suomen sydäntä puristavat, kuristavat Omat "ohranat" -- päättömät lavat! -- Kuinka kauan?

Missä on nuoriso, urhojen usko? Eikö jo leimahda leppäinen rusko? Aamuko meillä? vai ilta? vai yö? Turhako tuhanten kansallistyö? Miksi ei sydämet hurjemmin lyö? Missä on Kalevan kalpa ja vyö? -- Missä ne on?

Pois teko-orjuus! Korusanain rieska! Nouskoon kerrankin keltainen lieska! Nouskoon kaartimme katveesta maan, Jääkärit jäisistä kahleistaan: Hallitsemaan! Halkaisemaan! Kotiamme koirista kirvoittamaan. -- Nouskoot nyt vaan!

Muuta ei meill' ole pelastusta Jumala on suuri. Murhe on musta. Laumojen merehen yksilöt vaipuu, Ryhditön hän, ken ryönähän taipuu, Rinnassa riutumus, rangaton kaipuu, Haamu se on, joka haamuksi haipuu. -- Nouskaa!

Nouskaa te nuoret, kun vielä on aika! Lentävi hetki -- ja poissa on taika. Jumalatar Suomen historian Vaativi uhrin ja kunnian: Voittavan -- kostavan -- puhdistajan -- Raakojen voimien rankaisijan -- -- Nouskaa!

Nouskoon se maa, joka kerran näki unta: "Keisari vanki -- Suomi valtakunta!" Ah! eikö uni ole toteutunutkaan? Eikö talonväki -- ole koteutunutkaan? Nouskoon Suomen talonpoika kautta maan Nuijasotaansa lopettamaan! -- Nouskoon jo vaan!

Tammikuulla 1918.

TULKAA JÄÄKÄRIT!

Sotalaulu synnyinmaalle.

(Lausuttu suuressa sotaparaadissa Oulussa.) Laulu odottaa säveltäjäänsä.

Saksa on voimakas! Saksa on suuri! Saksasta nousee Kansojen juuri! -- Tulkaa Jääkärit, Tulkaa vaan! Omaa maatanne Valloittamaan!

Suomi on vahva! Suomi on heikko! Meillepä verikoira, Venäjän veikko. -- Tulkaa Jääkärit -- -- -- -- -- -- -- --!

Aurinko paistaa Ukonpilven alta! Rauetkoon kerrankin Roistojen valta! -- Tulkaa Jääkärit Tulkaa vaan: Omaa maatanne Suojelemaan.

Haarniskat Hindenburgin Kaukana kiiltää! Suomenpa sydänverta Turmantuska viiltää! -- Tulkaa -- -- --!

Kaunotar Europan! Pohjan Lumikukka! Etkö jo nukkunut Kylliksi rukka? -- Tulkaa Jääkärit Tulkaa vaan: Maatanne, kansaanne Valveuttamaan!

Eikö tässä maassa Konsaan tule rauhaa? Ainako rannoillamme Hornan henget pauhaa? -- Tulkaa -- -- -- -- -- -- -- --!

Eikö tästä maasta Tule puhdasta koskaan? Alatiko silmiimme Singotaan roskaa? -- Tulkaa Jääkärit, Tulkaa vaan Maatanne, kansaanne Puhdistamaan!

Missä on ryhtisi Talonpoika Suomen? Onko nyt ehtoo Vai onko nyt huomen? -- Tulkaa -- -- --!

Orjat jos oltihin -- Nyt nouskohon kansa! Raiskaajat sortukoot Raiskainsa kanssa! -- Tulkaa jääkärit, Tulkaa vaan: Siperian koiria Karkoittamaan.