Suomalaisia lauluja

Muistomerkki muinaisista ajoista. Nuorukaiselle. Ainosta. Hannelle. Ruusulle. Aavistus. Käki. Ilta. Nuoruus. Kevät. Savonlinnan sillalla. Lintuinen. Pietarista kääntynyt Karjalan neiti. Lammin tyttö. Sulho. Metsä. Lapsensa murhaaja. Annon koetus. Maija ja Sulhonsa. Serenadi. Sulhasen haudalla. Lauri ja Elsa. Kesä yö. Ukko pirtistä. Lapsien kevät. Odottajat. Juolu. Äiti. Vakaa Sanna. Äiti lapsine. Pienen lapsen rukous. Pikku Heikki ja Laukku-ryssä. Pojan kätkyellä. Isä ja poika. Kauno kylyllä. Onnettoman kaipaus. Kaksi vanhaa. Illan rusottaessa. Kuu. Haluvainen. Aamu. Niemessä. Lampi. Merimiehen morsiamen kuolo. Linnun pesä. Palvelus neiti. Varpunen. Helka ja Anni. Lahja. Kääntynyt. Himon antauva. Ukon lähdöstä. Syksy.

Paimenien soittoja.

1. Kiiltävänä talvipäinä. 2. Lapsen päivät. 3. Käet. 4. Paimen. 5. Maan lapset kevähällä. 6. Lapsuus.

Muistomerkki muinaisista ajoista.

Männikössä ompi, alla oksien Wanha kivi kumpu, sammal ruohonen.

Kuu siihen yöllä laskee valonsa Ja hiljaus on suuri siinä paikassa,

Sillä siinä nukkuu meidän isiä Niistä vaikeista sota ajoista.

Käypäläinen sattuu siitä kulkemaan, Kuorma ompi raskas, jok'on kannossaan,

Toki tuosta muisti käypi muinoseen -- Suuri tytyväisyys saapi sydämmeen.

Pelto mailta tulee talon isäntä, Sepä kaskun tietää siitä haudasta.

Nostaa lakkiansa siinä itsekseen: "Rauha teille olkoon" huokaa hiljakseen.

"Viel' on mulla miekka eräs tallella, Jolla vihollinen kävi tapolla,

Silloin teistä oli apu tuskassa, Tekonne se olkoon iän muistossa."

Vaan nuorukainen käypi kummulla -- Siillon alta kuuluu haudan pakina:

"Tahdot sinä elää maasi takia Ja kerran kuolta Suomen edestä?"

Nuorukaiselle.

(Kuva ihmisen elämästä.)

Kaunokainen nuorukainen Ole vahva, Pidä kätesi melalla, Anna kyntää vaolla.

Jos on tuuli myötäinen Anna mennä, Anna kulkea iloja, Ihaellen hetkiä.

Vaan kun ompi syrjäinen Ota vaari, Älä laske kääntymään Kierteihen, luotolaan.

Siellä kohta viekkaissa -- Untuvissa Veno saisi särkymään, Itse saisit nääntymään.

Mutta kun on vastainen Ota airo, Eip'oo täällä epäillä, Vedä ja sodi vakaana.

Kerran saat sa satamahan Tyynneähän -- Siin'on eessä onnesi, Isänmaa ja kotosi.

Ainosta.

Valko-vaatteissa Kuinka sulo sä olet, Kaunis niinkuin joutsen Aallon sinillä;

Toki sielustasi Tulee suurempi valo, Kumma, autua hyvyys Sieltä loistelee.

Oi jos armahani Jos sun omaksi saisin -- Kylläpä maailmassa Elämä onnea.

Hannelle.

O kuin olet onnellinen sinä rakkain Hanne, Kodissasi eleleepi yhä ilo ja lempi. Niin ompi emäntäsi kun on kesällä päivä Lämmin sekä heloittava iki-rakkaudesta, Niin on sulla iloset lapset kuin on metässä linnut, Ihaileevat ympärillä pieninä enkelinä.

Ruusulle.

Posket ovat aamun ruskoja, Silmät ovat kauneet, siniä,

Kaula ompi lumi-valkia, Kasvu on kun järven joutsolla.

Vaan sydämmess'on rakkaus, Tuopa luonnon suurin kauneus.

Varjoele häntä elämää -- Älä häntä laske kuolemaan,

Katso kaino muu se katoaa, "Mik'on taivon alla, häviää."

Hän on yksinänsä oleva, Päivä ajan kaiken paistava,

Maalimassa tääl'on turvasi, Ikuisassa siellä olosi.