Storieta
English
Save & sign up

The opening · free to read

Alkulause

_Venäjän viime vuosikymmenien historia on ennen kaikkea suuren kansan tuloksetonta taistelua voittaakseen itsellensä valtiollisen vapauden ja sen avulla itse valmistaakseen itsellensä suotuisammat taloudelliset ja sivistykselliset olot ja yleensä järjestääkseen elämänolonsa omien tarpeidensa mukaisiksi. Aleksanteri II, vapauttaja-tsaari, valtakunnan uudistaja, aikoi, uudistustensa täydennyksenä, lahjoittaa kansallensa myöskin valtiosäännön, jonka valmistuksena oli oleva hänen perustamansa kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto, semstvo-laitos, kansan kypsyttäjä valtiolliseen vapauteen. Keisarin murhan johdosta tämä laajakantainen aloite ylhäältä päin raukesi, ja asia sai tämän jälkeen sieltä käsin osakseen vain vastustusta, halveksimista ja, liian myöhään, väkinäisiä, puolinaisia myönnytyksiä. Vain pintapuolinen käsitystapa voi tuossa itsevaltiuden ja virkavallanvastannnassa nähdä pelkästään itsekkyyttä ja umpisokeata vanhoillisuutta: vanhan Venäjän kehittäminen länsimaiseksi, perustuslaillis-parlamentilliseksi oikeusvaltioksi kohtasi todellakin mitä suurimpia vaikeuksia: valtakunnan laajuus, sen kansallisuuksien kirjavuus, hallitsevan kansan, isovenäläisten, alhainen sivistyskanta ja puuttuva valtiota-muodostava kyky, sekä toiselta puolelta todella länsimaisen valtiokäsityksen heikko kannatus kansassa ja sen naiivi, pintapuolinen optimismi -- kuviteltiinhan vielä maailmansodan aikana, romahduksen jo ollessa ovella, että parlamentillisen ministeristön asettaminen kääntäisi kaikki, sekä sodan kulun että uhkaavan sisäisen tilanteen, hyvään päin! -- nämä olivat todella varteenotettavia esteitä. Mutta sittenkin! Venäjän vanha, sairas valtioelimistö kaipasi pelastuaksensa vielä suuremmista vaaroista rohkeata leikkausta -- juuri sitä, mihin länsimaisen valtioihanteen kannattajat tähtäsivät. Ettei sitä leikkausta tehty, ilmenee varsinkin nyt perästäpäin valtakunnan ja kansan onnettomuutena, ja pääsyyllisenä siihen, ettei ajoissa ja ratkaisevasti astuttu valtiollisen uudistuksen tielle, astuu menneiden vaiheiden esityksestä Pobedonostsev, kahden keisarin neuvonantaja, Venäjän todellinen valtias lähes neljännesvuosisadan ajan. "Suuren, pyhän Venäjän hän oli tahtonut luoda, ja hänestä tuli valtion hävittäjä." Hänen politiikkansa oli sitä politiikkaa, jonka koko tarkoitus näyttää olevan vastustaa vallankumousta ja joka juuri siksi johtaa vallankumoukseen. Tämän teoksen nimenä voisi olla Pobedonostsevista Leniniin, sillä he seurasivat toisiaan, ei vain niin, että toinen kävi toisen edellä, vaan ennen kaikkea niin, että edellinen johti jälkimmäiseen.

Meille suomalaisille, joiden omiin kohtaloihin Venäjällä tapahtuva suuntataistelu niin määräävästi vaikutti, ja jotka yhä vielä, Suomen päästyä itsenäiseksi, elämme kuin uhkaavan tulivuoren juurella, tämä teos tarjoaa erittäin mielenkiintoista lukemista. Saamme siitä yhtenäisen, seikkaperäisen esityksen siitä, mitä sanomalehtemme vuosikymmenien kuluessa ovat sirpaleittain sisältäneet -- riveissä ja rivien välissä. Tätä esitystä kannattaa syvä inhimillisen myötätunnon pohjavirta, samalla kuin tekijällä on avoin silmä huomaamaan niitä naurettavia puolia, esiintyjien turhamaisuutta, kunnianhimoa, typeryyttä ja itserakkautta, mitkä jokainen suuri historiallinen näytelmä traagillisen perussävynsä ohessa älykkäälle ja tasapuoliselle tarkastajalle sisältää.

Heinäkuussa 1922.

I. Valtakunnan sisällinen tila: Hallitusjärjestelmä. -- Valtakunnan virastot. -- Paikallishallinto. -- Aleksanteri II:n uudistukset. -- Slavofiilit ja sapadnikit.

II. Venäläis-turkkilaisen sodan loppu: San Stefanon esirauha. -- Englannin sekautuminen. -- Berliinin kongressi. -- Sen arvostelu Venäjällä.

3. luku: Vallankumouksellinen liike ja Aleksanteri II:n kuolema .... 46

Nihilismi. -- Bakunin. -- Vera Sasulitsh. -- Terrori ja diktatuuri. -- Loris-Melikov ja hänen valtiosääntöhankkeensa. -- Sosialivallankumouksellinen puolue. -- Aleksanteri II:n murha. -- Aleksanteri III. -- Pobedonostsev.

4. luku: Kansantalous ja finanssipolitiikka 1881-1904 .............. 59

Slavofiilinen talouspolitiikka. -- Bunge. -- Maataloudellisia pulmia. -- Talonpoikais- ja aatelispankki. -- Vyshnegradski. -- Tullisota. -- Nälänhätä. -- Witte. -- Kauppasopimuksia. -- Kultakannan toimeenpano. -- Suurteollisuus. -- Työväenoloja ja työväen suojeluslainsäädäntö. -- Pääomien maahantuonti. -- Verot, monopolit ja säästökassat. -- Valtakunnan tulo- ja menoarvio. -- Koululaitos. -- Nälänhätä. -- Teollisuuspula. -- Kotiteollisuus. -- Maatalouden hätä.

5. luku. Virkavalta ja itsehallinto 1881-1904 ...................... 83

Ignatiev. -- Epärehellisyys. -- Lain polkeminen. -- Lisätty ja ylimääräinen suojelustila. -- Poliisiosasto. -- Juutalaisvainoja. -- Semski Soborin suunnitelma. -- D. Tolstoi. -- Semstvo. -- Sanomalehdistö ja kansanvalistus. -- Pobedonostsevin luonne. -- Maapäälliköt. -- I. Durnovo. -- Itsehallinnon uudistus. -- Kansanoikeuden puolue. -- Aleksanteri III:n kuolema. -- Nikolai II. -- Varoitus mielettömistä haaveista.

6. luku: Vallankumouksellinen liike 1881-1914 ..................... 106

Sosiaalivallankumouksellisen puolueen häviö. -- Poliisiosasto. -- Pyhä liiga ja vapaaehtoinen turva. -- Aleksanteri Uljanov. -- Borki. -- Sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen perustaminen. -- Sosiaalivallankumouksellisen puolueen uudistus. -- Vallankumouksellisia puolueita rajamaissa. -- Virkavallan vallankumoukseen kiihoittava toiminta. -- Witten mietintö vuodelta 1899. -- Ylioppilaslevottomuuksia. -- Koulunuudistushankkeita. -- Plehwe. -- Semstvojen vastustus. -- Komiteoja maatalouden hätätilan selvittämiseksi. -- Manifesti 11 p:ltä maalisk. 1903. -- "Vapautusliiton" perustaminen. -- Menshevismi ja bolshevismi. -- Plehwen taistelu vapautusliittoa ja sosiaalidemokratiaa vastaan. -- Ihmeidentekijä Serafina. -- Witten kukistuminen.

7. luku: Ulkopolitiikka 1879-1904 ................................. 127

I. Läheinen Itä: Sotapäälliköitä. -- Vannovskin armeijauudistus. -- Giers. -- Kolmenkeisarinliitto. -- Bulgarian selkkaukset. -- Vuoden 1887 kriisi. -- Venäjän vaikutusvalta Serbiassa, Romaniassa ja Montenegrossa.

II. Liitto Ranskan kanssa: Aleksanteri III:n vastahakoisuus. -- Saksan ulkopolitiikan käänne. -- Liitonteko Ranskan kanssa. -- Sodan lykkäytyminen.

III. Länsi-Aasia: Afganistan. -- Kaspianmeren takaisen alueen valloitus. -- Marssi Heratia kohti. -- Rajasopimus Englannin kanssa. -- Pamir.

IV. Itä-Aasia: Siperian rautatie. -- Japanin torjuminen. -- Ruhtinas Lobanov-Rostovski ja ruhtinas Hohenlohe. -- Li-Hung-Tshang. -- Port Arthurin hankkiminen. -- Taistelu Koreasta. -- Besobrasovin Jalu-yritys. -- Ehdotus yleiseksi aseista-riisumiseksi. -- Sotavarustuksia. -- Tsaarin suojelusherruus Tibetissä. -- Mandshurian valtaus. -- Iton lähetys. -- Englantilais-japanilainen liitto. -- Paroni Rosen, Aleksejev, Besobrasov ja Kuropatkin. -- Sota päätetty Tokiossa.

8. luku: Kirkko ................................................... 154

I. Valtiokirkko: Sen järjestys. -- Musta ja valkoinen papisto. -- Pyhiä vanhuksia. -- Jumalanpalvelus.

II. Vanhauskoiset: Niiden synty. -- Vainot.

III. Mystillisiä lahkoja: Hlystit, duhobortsit, tolstoilaiset.

IV. Protestanttisia lahkoja: Stundistit ja pashkovilaiset.

V. Katolisen kirkon asema: Unionihankkeita. -- Vainoja. -- Mariaviitit. -- Pobedonostsevin kanta.

VI. Protestanttisen kirkon asema: Vainoja Itämerenmaakunnissa aina vuoteen 1905. -- Yleinen vaino 1914-1917.

VII. Armenialaisen kirkon asema: Kirkon omaisuuden riistäminen.

VIII. Oikeauskoinen lähetys muhamettilaisten ja pakanain keskuudessa: Kirgiisien lapsivero. -- Shamaaniuskonto Volgan varsilla. -- Baikalin lähetyssaarnaajien alttius lahjoille. -- Muuan ristiretki pakanoita vastaan vuonna 1914.

IX. Kysymys omantunnonvapaudesta: Venäläinen käsitys. -- Stahovitsh. -- Valtakunnanneuvosto ja bolshevismi vastustavat omantunnonvapautta.

9. luku: Rajamaiden venäläistyttämispolitiikka .................... 172

I. Sen syyt: Natsionalismi. -- Virkavallan yhdenmukaisuuden-tarve. -- Sotilaalliset näkökohdat. -- Suomalaisten taistelu oikeudenloukkauksia ja venäläistyttämistä vastaan.

II. Sen menetelmä: Katkov panettelun opetusmestarina. -- Koulupolitiikka. -- Käännytys oikeauskoisuuteen. -- Kansallisvihan ja luokkataistelun lietsominen.

III. Sen seuraukset: Sivistyksen taantuminen. -- Katkeroituminen ja viha. -- Valtiovallan arvon horjuttaminen. -- Epärehellisen virkamiehistön kasvattaminen. -- Separatismin luominen. -- Pienten kansanheimojen venäläistyttämisen estäminen. -- Valtakunnan häviön aikaansaaminen.

10. luku: Japanin sota ja vuosien 1904-1905 vallankumous .......... 187

Sodan merkitys Venäjälle ja Japanille. -- Kuropatkinin sotataito. -- Kansan mieliala Venäjällä. -- Plehwen murha. -- Perintöruhtinaan syntymä. -- Ruhtinas Svjatopolk-Mirski. -- Vallankumouskongressi Pariisissa. -- Sosiaalidemokratian kanta. -- Shahon taistelu. -- Pietarin semstvokongressi. -- Pobedonostsevin viimeinen voitto. -- Port Arthurin antautuminen. -- Vallankumouksen puhkeaminen. -- Suuriruhtinas Sergei politiikan johtajana. -- Hänen murhansa. -- Mukdenin taistelu. -- Kolme manifestia 3 p:ltä maaliskuuta 1905. -- Itämeren-laivaston lähtö. -- Vallankumouksen järjestely. -- Suvaitsevaisuusedikti. -- Tsushiman taistelu. -- Moskovan semstvokongressi. -- Lähetystö ja vastalähetystö. -- Vallankumouksen jatkuminen. -- Portsmouthin rauha. -- Bulyginin vaalilaki. -- Pietarhovin konferenssi. -- Moskovan semstvo- ja kaupunkikongressi. -- Yleinen lakko. -- Vapausmanifesti 30 p:ltä lokakuuta. -- Sen vaikutus. -- Puolueiden synty. -- Witten kabinetti. -- Pietarin työväenedustajien neuvosto. -- Moskovan semstvo- ja kaupunkikongressi. -- Vallankumouksen kohopiste. -- Lenin ja Durnovo tarttuvat asioihin. -- Moskovan kapinan kukistaminen. -- Rankaisuretkikuntia. -- Vaalioikeuden laajennus. -- Vallankumouksen epäonnistumisen syy.

11. luku: Tsaari ja duuma 1906-1907 ............................... 228

Raha-asiain tila. -- Suuri laina ja sen ehdot. -- Uusien valtakunnan perustuslakien valmistaminen. -- Duumavaalit. -- Puolueiden kanta. -- Witten ero. -- Aateliskongressi. -- Goremykin. -- I duuma. -- Viipurin julistus. -- Stolypin. -- Dubrovinin kosto. -- Murhayrityksiä ja kenttäsotaoikeuksia. -- Kadettien vainoaminen. -- Stolypinin agraariuudistus. -- Vallankumouksellisen liikkeen jatkuminen. -- II duuma. -- Pobedonostsevin kuolema. -- Hallituksen taistelu terrorin kanssa. -- Aateliskongressin päätökset. -- Ukrainan kysymys. -- Duuman hajoittaminen ja vallankaappaus. -- Uusi vaalilaki.

12. luku: Taantumus 1907-1914 ..................................... 258

III duuma. -- Valtakunnanneuvosto ja aateliskongressi. -- Taantumuksellisia virtauksia. -- Stolypinin vallankaappaus. -- Hänen murhansa. -- Kokovtsov. -- Senaattoritarkastukset. -- Kansanvalistus. -- Valistusministeri Kasso. -- IV duuma.

13. luku: Kansantalous ja finanssipolitiikka 1906-1914 ............ 273

Ilmastovaihteluja ja satotuloksia. -- Agraariuudistuksen hyviä tuloksia. -- Talonpoikien maannälän tyydyttäminen. -- Osuustoiminta. -- Suurteollisuuden uusi kukoistus. Syndikaatit. -- Rautatielaitos. -- Kauppatasaus. -- Kauppasopimus Saksan kanssa. -- Pankkilaitos. -- Työväestö ja lakkojen vastustaminen. -- Bodaibon lakko. -- Sisäministeri N. Maklakov. -- Valtakunnan raha-asiain loistava tila. -- Sotapuolue kukistaa Kokovtsovin.

The book keeps going

Keep reading, and see it illustrated

Reading is free forever. Sign up and watch scenes appear while you read.

Illustrated scene from Alice's Adventures in WonderlandIllustrated scene from The Adventures of Sherlock HolmesIllustrated scene from Frankenstein

Scenes Storieta drew for other classics.

New illustrated classics

A new classic, drawn, in your inbox.

Once or twice a month: the latest books to get full character casts, scene art, and free comic editions. No account needed.