Public-domain ebook
Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839
Language: fi407 downloads on Project Gutenberg
Subjects
In: Biographies·Travel Writing·Archaeology & Anthropology
Public-domain ebook sourced from Project Gutenberg #56496.
Public-domain ebook
Language: fi407 downloads on Project Gutenberg
Subjects
In: Biographies·Travel Writing·Archaeology & Anthropology
Public-domain ebook sourced from Project Gutenberg #56496.
The opening · free to read
SEITSEMÄS MATKA (vv. 1836-37).
1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 8.III.38. 2. Tohtori Rabbelle 15.IX.36. 3. Lehtori Keckmanille 24.XI.36. 4. Luutnantti Örnhjelmille 24.XI.36. 5. Kruununvouti Wichmannille 25.XI.36 (konsepti). 6. Postinhoitaja Gosmanille 25.XI.36 (konsepti). 7. Tuomari Flanderille 25.XI.36 (konsepti). 8. Lääket. kandid. Ingmanille 25.XI.36 (konsepti). 9. Tohtori Rabbelle 25.XI.36 (konsepti). 10. Ylioppilas Cajanille 27.XI.36 (konsepti). 11. Päiväkirjasta 29.XI.36. 12. Päiväkirjasta 2.XII.36. 13. Päiväkirjasta 5.XII.36. 14. Ylioppilas Cajanille 1.I.37. 15. Päiväkirjasta 1.I.37. 16. Ylioppilas Cajanille 1.I.37 (konsepti). 17. Konsuli Vaseniukselle 1.I.37 (konsepti). 18. Päiväkirjasta 2.I.37. 19. Luutnantti Örnhjelmille 2.I.37 (konsepti). 20. Tuomari Flanderille 4.I.37 (konsepti). 21. Vanhemmille 12.I.37 (konsepti). 22. Postinhoitaja Cosmanille 12.I.37 (konsepti). 23. Kruununvouti Wichmannille 12.I.37 (konsepti). 24. Tohtori Höglundille 14.I.37 (konsepti). 25. Hajanaisia muistiinpanoja. 26. Päiväkirjasta: Matka Majavalahdesta Heinäjärveen. 27. Päiväkirjasta 28.I.37. 28. Päiväkirjasta 29.I.37. 29. Päiväkirjasta 1.II.37. 30. Päiväkirjasta 1.II.37. 31. Kolme kuukautta Venäjän Karjalan pohjois-osissa. 32. Päiväkirjasta 1.II.37. 33. Päiväkirjasta 2.II.37. 34. Päiväkirjasta 3.II.37. 35. Päiväkirjasta 6.II.37. 36. Päiväkirjasta 6.II.37. 37. Päiväkirjasta 13.II.37. 38. Päiväkirjasta 14.II.37. 39. Päiväkirjasta 15.II.37. 40. Matkakirje "Mehiläiseen" 16.II.37. 41. Päiväkirjasta 19.II.37. 42. Tohtori Rabbelle 3.III.37. 43. Arkiaterinrouva Törngrenille 3.III.37. 44. Lehtori Keckmanille 4.III.37. 45. Lähtö Kuolasta. Matka Kuolasta Muotkaan. Päivä Muotkassa. Matka Muotkasta Petsamoon. Petsamo. Matka sieltä Paatsjoelle. Matka Paatsjoelta Näytämöön. Näytämöstä Näytämönjoen rannalle Ekdahlin virkataloon. Näytämönjoelta Inarin kirkolle. 46. Viisi päivää Venäjän Lapissa. Kuolasta Muotkaan. Päivä Muotkassa. Muotkasta Petsamoon. Petsamosta Paatsjokeen. Paatsjoesta Näytämöön. 47. Lehtori Keckmanille 26.V.37. 48. Arkiaterinrouva Törngrenille 26.V.37. 49. Lehtori Keckmanille 2.VI.37. 50. Matkakertomusta. 51. Matkakertomusta. 52. Matkakertomusta. 53. "Matkalta". 54. Lehtori Keckmanille 31.VIII, 20.X.37. 55. Lehtori Keckmanille 3.IX.37.
KAHDEKSAS MATKA (v. 1838).
1. Maisteri Ståhlbergille 12.X.36 (konsepti). 2. Tohtori Rabbelle 12.X.38.
YHDEKSÄS MATKA (v. 1839).
1. Tohtori Rabbelle 6.IX.1839. 2. Tohtori Rabbelle 11.X.1839. 3. Matkakertomus; 23.X.1839.
Esipuhe.
Kun ei ollut toiveita saada aikaan aineen mukaista ja arvoista Elias Lönnrotin elämäntyön ja persoonan kuvausta siksi merkkipäiväksi, jona ensimäiset sata vuotta hänen syntymästänsä tulevat umpeen kuluneiksi, päätti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tätä muistoa kunnioittaaksensa ja osaksi korvataksensa sitä puutetta, mikä siten yhä jää kirjallisuuteemme, koota ja julkaista kaiken, mitä Lönnrotin omasta kynästä on tallella hänen keräys- ja tutkimusmatkojansa valaisevata. Paitsi matkamuistelmia, jotka Lönnrot itse aikoinaan on sanomalehdissä ja aikakauskirjoissa julkaissut, oli sellaisen julkaisun aineksiksi tarjona käsinkirjoitettuja matkakertomuksien luonnoksia, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet painoon valmistamatta ja painattamatta, matkapäiväkirjoja ja -muistiinpanoja, matkoja koskevia kirjeitä ja kirjeiden konsepteja. Kaikki tämänlaatuinen aines, millä mainitussa suhteessa oli arvoa, päätettiin ajan mukaan järjestettynä saattaa julkisuuteen. Luonnollisena pidettiin että teos toimitettiin suomeksi, vaikka suurin osa aineksista onkin alkuaan ruotsiksi kirjoitettu.
Kun mainituita matkoja oli verraten suuri määrä, näytti sopivimmalta antaa kutakin eri matkaa koskevain ainesten muodostaa oma lukunsa, vaikkakin luvut siten tulevat jotenkin erisuuruiset, osittain matkain erilaisen laajuuden, osittain julkaistavissa aineksissa olevien aukkojen vuoksi. Luvun alkuun on liitetty lyhyt yleiskatsaus koko matkaan. Missä varsinaista matkakertomusta ei ole ollut, on puutetta koetettu korvata otteilla päiväkirjoista, muistiinpanoista, kirjeistä ja niiden konsepteista. Onpa toisinaan käytetty eri aineksia rinnakkainkin, kun ne ovat täydentäneet toisiansa. Missä sekä painettu teksti että sen käsikirjoitus on säilynyt, on etusija annettu painetulle, mutta jos käsikirjoituksessa on jotakin tärkeämpää ollut, joka on puuttunut painetusta, on se lisätty ja lisäys puolihakasten väliin pantu. Samoin on lähetetty kirje julkaistu, ja konseptista, jos se on säilynyt, otettu vaan tärkeämmät eroavaisuudet. Parhaimmallakaan tahdolla eivät kaikki aukot enää ole olleet täytettävissä. Luonnollista on myöskin, että teoksen suunnitelman ja esitystavan eheys paikoin tuntuvastikin on kärsinyt, kun viimeistellyn matkakertomuksen jatkoksi tai täydennykseksi on rinnalle täytynyt panna kirjeiden luonnoksia ja hajanaisia muistiinpanoja, viimemainittuja useimmiten siinä satunnaisessa asussa, missä ne alkuaan ovat paperille tulleet. Esitystyylin ja varsinkin kielen epätasaisuutta lisää vielä sekin, että se mitä Lönnrot itse on suomeksi kirjoittanut joko julkisuutta varten tai ystävilleen tai vaan muistiinpanoihinsa -- viimemainittuihin usein vielä paikkakunnan murretta jäljitellen -- on painettu muuttamatta; ainoastaan kiireessä tehtyihin muistiinpanoihin ja niiden suomennoksiin on tarpeellisia välimerkkejä lisätty, koska lukeminen muuten olisi käynyt työlääksi. Eheyden puutetta korvannee kuitenkin se hyöty, joka tieteellä on näiden ennen painamattomien käsikirjoitusten julkaisemisesta ja lukijalla siitä, että täten saa aivan välittömästi seurata Lönnrotia hänen matkoillansa. Monin paikoin on ymmärtämistä tarvinnut helpottaa outojen sanojen y.m. selityksillä. Nämät ovat joko alimuistutuksina tai kokohakasten välissä, kuten yleensä kaikki, mikä on julkaisijain lisäämää.
Kaikki teoksen ainekset, joita ei ennen ole julkaistu, säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Ennen julkaistuista mainitaan joko matkain alkukatsauksissa tai alimuistutuksissa, mistä mikin on otettu. Mainitsematta on kuitenkin jäänyt että sivuilla 129-135 oleva kuvaus "Ritvalan Helka" on käännetty 1832 vuoden "Helsingfors Morgonbladin" numeroista 41-2 ja kaikki Lönnrotin kirjeet rouva Törngrenille E. Nervanderin julkaisusta "Elias Lönnrots ungdomstid på Laukko", Helsingfors 1893.
Lönnrotin matkojen tarkoitusta huomioon ottamalla on matkamuistelmat jaettu kahteen osaan siten, että nyt ilmestyvä ensimäinen osa käsittää etupäässä runonkeruumatkoja, toinen läheisessä tulevaisuudessa valmistuva osa taas matkoja, joilla kielentutkimus oli Lönnrotilla pääasiana.
Teoksen alkuun liitetty Lönnrotin kuva on jäljennös eräästä vankasta kivipiirroksesta, jonka originaalin pietarilainen taiteilija G. Budkowski v. 1845 on tehnyt.
Teoksen toiseen osaan on aikomus liittää Suomen kartta ja erityinen niiden seutujen kartta, joilla Lönnrot näillä matkoilla enimmäkseen liikkui, sekä luettelo tärkeimmistä matkakertomuksissa esiintyvistä henkilöistä.
Suomennostyön on tehnyt t:ri J. Halii. Suomennosta on kielen puolesta tarkastanut maist. E. A. Tunkelo samalla kiinnittäen huomiotansa kieli- ja kansatieteellisiin seikkoihin. Ainekset on allekirjoittanut koonnut, joka myös on kirjoittanut edellä mainitut katsaukset matkoihin ja Lönnrotin runokokoelmista etsinyt tekstissä tavattavat ruotsinnoksia vastaavat tai vaan viittaamalla merkityt vanhat runot, jotka on kieliasua Kalevalan malliin tasoittamalla julkaistu. Seuran valitsemina ovat t:ri K. Grotenfelt ja prof. K. Krohn toimitusta koskevissa asioissa olleet toimittajilla avullisina.
Helsingissä huhtikuulla 1902.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri.
ENSIMÄINEN MATKA v. 1828.
VAELTAJA eli Muistelmia jalkamatkalta Hämeessä, Savossa ja Karjalassa
[Lähtö Sammatista 20 p. huhtikuuta. -- Matka Hämeenlinnan, Heinolan, Mikkelin, Kerimäen, Sortavalan, Ilomantsin, Pielisjärven kautta Nurmekseen. Paluu Kuopion, Rautalammin ja Laukaan kautta Vesilahden Laukkoon, jonne Lönnrot saapui 4 p. syyskuuta.]
Hämeenlinna, toukokuun 3 p:nä 1828.
Kahden viikon mietintäajan kuluttua, jonka olen erottuamme viettänyt kotona vanhempieni ja sukulaisteni parissa, olen vihdoinkin saapunut tänne. Olet kaiketi itse kokenut, mitenkä arkaillaan kun lähtee kotoa matkalle. Jos lopulta onkin onnistunut haihduttaa vanhempien usein sangen tuntuva ja aiheeton huolehtiminen sen menestymisestä, niin on kyllä vielä tätejä, kummeja ja muita, jotka joutuisivat tunnonvaivoihin, jos päästäisivät rauhassa lähtemään. Joku heistä pelkää minun saavan surmani veteen hukkumalla ja toistelee vanhoja juttuja kaikennäköisistä hukkuneista henkilöistä aina vedenpaisumuksen ajoilta, jotta muka olisin varovaisempi. Tämän jälkeen toinen tuo esiin unen, jonka hän on nähnyt edellisenä yönä tai useampia öitä aikaisemmin ja joka välttämättömästi on sovitettava minuun. Milloin minut muka ryöstetään, milloin suistun surman suuhun matkalla, milloin taas karhut ja sudet minut syövät, j.n.e. Lopuksi kuulee tusinoittain juttuja eräästä, joka matkusti itään ja toisesta, joka matkusti länteen ja vielä toisista, jotka matkustivat muille ilmansuunnille ja joista ei yhtäkään omaisten sanomattomaksi suruksi ja kaihoksi koskaan sen jälkeen ollut näkynyt kotiseudullaan. Minä puolestani olen jotenkin vihainen kaikille unille ja annan isä Homeroksen pitää luulonsa omana varanaan. Isä Homeros, joka sanoo, että "unetkin lähtevät Jumalasta", on epäilemättä tässä väitteessään suuresti erehtynyt, sillä se ei suinkaan voine olla Jumalan tarkoitus, että matkustaja tai joku muu kristitty ihminen ikäkulun tädin levottoman unen takia on joutuva jonkun tapaturman alaiseksi. -- Mutta onpa aika heittää laukku selkään ja antaa tämän hellämielisen neuvoskunnan päättää mitä tahansa halajaa.
Läksin kotoa huhtikuun viimeisen edellisenä päivänä. Minun kai pitäisi tavallisuuden mukaan mainita, miten majesteetillisen auringon laita oli lähtiessäni, mutta tuskin sitä enää muistankaan. Tätä saattaa näet meidän päivinämme pitää tarpeettomana, sittenkuin ilmahuomioita kaikkialla on ruvettu tarkemmin ja innokkaammin merkitsemään. Mutta ennen muinoin se oli hyödyllisempää, kuten itse helposti ymmärrät, koska huomiontekijöitä oli vähän tai ei ollut ollenkaan. Sentähden pidettiin silloin hyvin tärkeänä jokaisessa nimipäivä- ja muunlaatuisessa onnittelussa omistaa ensimäiset rivit säteillään kaikkea elvyttävälle auringolle, ja luotettavin lähde, jota voitaisiin käyttää sen ajan ilmatietoluettelojen laatimiseen, olisi varmaankin täydellinen kokoelma kaikennäköisiä silloin kyhättyjä onnentoivotuksia sekä muutamia matkakertomuksia. -- Mutta tällä tavoin taidat pian väsyä minua seuraamaan, sillä en vielä ole ehtinyt tätä pitemmälle. Kauan minua ympäröivät vuoret ja metsät, joissa lapsena milloin kävin paimenessa, milloin toisten lasten kanssa poimin mansikoita ja muita marjoja tai asetin loukkuja ja viritin ansoja metsälinnuille. Vielä näen ympärilläni järviä ja lampia, joista päivät pitkät vanhassa ruuhessa istuen ongin kaloja, voidakseni illoin kotiväelle tarita pienen kalakimpun. Kuinka voisinkaan katsella siellä täällä olevia jyrkkiä mäkiä, joita myöten ennen niin monasti laskiaisena iltaan asti "laskin pitkiä pellavia, suuria herneitä ja lihavia nauriita" koko pitäjän tarpeiksi, ilman että vielä kerran ajatuksissani kuppuroitsen niitä alas. Vielä minusta tuntuu kuin ilmassa kaikuisivat suosionhuudot, joita hilpeät toverit runsaasti jakelivat sille, jonka kelkka saavutti etäisimmän päämäärän tai jonka sukset ensimäisinä olivat sujahtaneet alas mäestä. Kuinka tyhjä on toki maailma verrattuna siihen ahtaaseen piiriin, missä lapsuutemme päivät ovat kuluneet! Ja kuitenkin ihminen niin kevytmielisesti rientää pois tästä rauhan templistä, ja mitä hän etsii! Tavoitteleeko hän nimeä ja kunniaa? Kenties. Mutta onko aikaansaamamme hyvä silloin parempi, kun tuhannet sen tuntevat, kuin silloin, kun yksi ainoa sen tuntee tai milloin ei ainoakaan siitä tiedä? Ehkäpä hän havittelee rikkautta ja kultaa? Miten lyhytnäköistä! Jokainen kotiseudun kivi on tyhjentymätön kultakaivos, kun sitävastoin Perun kuuluisat kultakätköt näyttävät alastomilta kallioilta. --
The book keeps going
Reading is free forever. Sign up and watch scenes appear while you read.



Scenes Storieta drew for other classics.
New illustrated classics
Once or twice a month: the latest books to get full character casts, scene art, and free comic editions. No account needed.